lauantai 21. toukokuuta 2016

ravintolapäivä siirtolapuutarhalla

Voi minkä piristysruiskeen sain tänään, ravintolapäivänä Litukan siirtolapuutarhalla!

 

Päällä oli kirppislöytö flowapäntsit. Näistä revin suuresti iloa jo siksi, että ne ylipäätään on housut. Että näytän mielestäni nykyään aivan ihmiseltä housuissakin. Uusia aluevaltauksia ovat siis vaaterekeillä kaksilahkeisten vaatteiden lisäksi vaatteet, joissa on kaksi lahjetta.. :D Mutta vielä että minkälaiset housut!


Hymy levisi huulille jo pyöräillessä Petsamon kujia pitkin.


Omenapuut ovat kukassa! Tässä vaiheessa olin jo ehkä sitten siirtynyt loikalla taivaaseen.


Ruukkuasetelma, ruukkuja penkillä, ruukkujen hoodsit, ruukkutaidetta, täyttymystään odottavia ruukkuja.


Siirtolapuutarhassa puutarhojen lisäksi ihania ovat huivipäisen mummelit, jotka hoivaavat rakkaita puutarhojaan ja hengailevat bikineissään. Tuntuu että siirtolapuutarhan mummelit ja muut tyypit ovat aivan omaa suloista laatuaan!


Siirtolapuutarhaan kuuluu rosoisuus. Uudet mökit sisustuslehtipihoineen eivät herätä kerrassaan mitään tunteita. Onneksi nämä pihat ja mökit ovat niin rakastettuja, vaalittuja ja haluttuja ettei niitä hetkeen päästetä raivauskuntoon.


Myös huumori kukkii. :- )


Löysin oman privatepaikan sticky ricelleni. Tämä oli uusi tuttavuus: itämaisista kaupoista saa kuulemma nimikkoriisiä, joka sitten keitellään kookossokerin kanssa ja tarkoillaan kera kookoskerman ja mangon. Niin yksinkertaista, niin hyää!


Mielestäni housujen kanssa käy parhaiten polkka-, bobtukka tai hiusket kiinni. Siisti kampaus silaa siistin ja suitun housuluukin. Itseasiassa vähän haaveilen bob-leikkauksesta..



Odotin tältä herkkukahvilalta jotain kotikutoista, mutta mimmit olikin alan ammattilaisia. Voi herraisä. Meni murto-osa sekunti kun päästin irti venhä- ja sokerilakostani. Onneksi elämä ei ole niin justiinsa.


Mun rakkain leivonnainen lienee kermaisen mehevä, kaunis bebe.


Kaikki täydelliset herkut oli leivottu macaronseja (joissa ei minun ilokseni ole ollenkaan vehnää, vain mantelijauhua!) myöten itse. L'arte.


Retkeni kohokohta olivat nämä upeat leidit, joiden matkaan kävin etsiessäni leivoskahvilaa. Oli se hassua huomata miten samanhenkisiksi me jutustellessa osoittauduimmekaan! Kumpainenkin oli ollut pitkään pyörittämässä koirien pelastusyhdistystä. Puhuttiin paljon eläinrakkaudesta, puutarhoista, kasvissyönnistä, empatiasta ynnä muista jutuista. Sanonko vielä, että mitä naisia! Love.


Onnellinen tyyppi. :- ) 

Oon viime päivinä/viikkoina vähän stressaantunut ja alakuloinen. Elämään on tullut kerta heitolla niin monta uutta liikkuvaa osaa. Se uuvuttaa, vaikka kaikki jutut onkin sinänsä ihania! Täytyy muistaa, että riittävän levon lisäksi elämyksistä saa paljon voimia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti