Kesäasukkimme toi joltain luennolta nivaskan informaatiota villivihanneksista ja oitis lähdimme Maija-kämppiseni kanssa löytöretkelle.
Ontuvilla tiedoillamme uskalsimme ottaa tällä kertaa maitohorsmia, ketunleipiä, voikukkia ja nokkosia.
'Voikukka: Detoksinen, vahvistaa maksaa, puhdistaa verta, huikea superfoodi'
Hauskoja koukeronokkia.
Maija ja nokkostenpoimintahanska. Ne vihulaiset osaa polttaa monenlaisen läpi, tekonahkahanska toimi hyvin.
'Nokkonen: metsiemme huikea superfoodi, sis. huimia määriä mm. rautaa, kaliumia, kalsiumia, c-vitamiinia, karoteenia ja hivenaineita.'
Tein nokkosista (uusia nokkosia tarvitsee vain liottaa reilussa viileässä vedessä n. 15 minuuttia), banaanista, marjoista, spirulinasta ja kookosöljystä smuutiee. Jännitti syödä mutta edelleen elossa, eikä polttanut :D Kyllä siinä oli villi maku. Rautainen? Vai kuvittelenko. Mutta nokkonen oli pumaskan mukaan vielä verrattomasti rauta- ja vitamiinipitoisempi kuin pinaatti, jonka tapaan sitä voi esim. käyttää.
Tässä maitohorsma. Sitä löytyi paljon ja nyt on sen ultimaattinen sesonki!
Maitohorsmia käytetään taas parsan tapaan, keitä ja paista voissa ja suolassa. Tähänkin täytyy tottua.. Huomaan että mieli on hyvin ennakkoluuloinen näitä villijuttuja kohtaan. Mutta nää maitohorsmat nimenomaan on villihortoilijoiden suurta herkkua kuulemma!
Kämppy teki nokkosistaan pestoa pastalleen. Jäi hyvä fiilis, toistekin haaveista totta, hah! Tätä on säälittävästi suunniteltu useampi kevät. Tarviin vaan kevyen potkun ahteriini. ..Ja jos tää ei ole tervehenkisyyden huippu, ni en tiä mikä on. Huh huh :D
