perjantai 18. maaliskuuta 2016

alberto


Mie oon raahannu meidän taloon hoitoon jo melkein lukemattomia hoitoeläimiä (, koska omistaminen on muka liian hurjaa!) ja tällä kertaa tuli muutamaksi kuukaudeksi hellittäväksi Alberto-herra aka Allu aka Cry Babyn Mona 'the hatchet face'. Voi sen naamaa! Säälittää, kun sen on vaikea syödä ja hengittääkin. Saamarin rotujalostus kyllä välillä >:-I

torstai 10. maaliskuuta 2016

tukholma

Oltiin äitimamman kanssa Tukkiksessa parikolme päivää. 

Äitin kännykamera oli kamalan huono ni siks tämmöinen kuva!

Saapumispäivänä käytiin morjenstamassa mun serkun Lykke-vauvvaa khihih, kunne asuu Tukholmassa! Pysäyttävä tyyppi kyllä. Vakavana ja rauhallisena se tarkasteli maailmaa ja tuijotteli silmiin niin että melkein hirvitti. Siisti kohtaaminen!


Hotellivalinnan kaa kävi sillain höpösti, kun tajuttiin että oltiin vahingossa valittu sama paikka kun viimeksi! Ihmekös kun näytti esim. sisäpiha kuvissa niin tutulta.. Nimi ja tyyli oli vaihtunut sentään ja onneksi tämä Nofo oli paljon kivempi kuin vanha. Sisustuksessa oli sekoitettu Moulin Rougemaista boheemia loistua ja modernimpaa skandinaavista fiilistä. Aamiainen oli vegellekin monipuolinen ja siinä oli kivoja yksityiskohtia, kuten kirpakoita smoothiepikareita ja itsetehtyjä levitteitä.


Huoneessa (tai oikeestaan koko hotellissa) parasta oli tassuamme, jossa lojuin yhtenä päivänä kolmekin kertaa hih. Iltaisen kylpysession jälkeen ruotsalaista herkkujätskii sängyssä.. Tällä kaavalla aattelin mennä loman loppuun saakka, mut sit tulikin söderiläinen hurmuri ja piti mut busynä iltaisin.. Siitä myöhemmin lisää. ;> Tykkäsin kovasti myös siitä että kahviautomaatti ja suuret kristallimukit olivat vapaasti asukkien käytettävissä, siitä sai (kahvikonekahveiksi) hyviä latteja ja cappuchinoja.


Äiti kasvisravintola Hermansin ikkunassa. Tän buffapaikan terassi heiluu kallionkielekkeellä. No okei ei se ny varsinaisesti heilu hihih. Kandee mennä jos on opiskelija, jos oikein ymmärsin niin seon silloin -50%. Minusta hitusen hintava muuten ainakin kaltaiselleni pieniruokaiselle ihmiselle, joka (tässä uudessa elämässä) inhoaa ähkyä. Ruoka oli hyvää, ei taivaallista. Sijainnista kyllä iso plussa!


Hermansin sivuilta on helppo varata pöytä ja se kannattaa, sen verran suosittu paikka on.


Mulla oli Tukholmaa varten laadittuna Ramen-missio. 'Ramen is a Japanese noodle soup dish. It consists of Chinese-style wheat noodles served in a meat- or (occasionally) fish-based broth, often flavored with soy sauce or miso.'

Se on kai jonkinlainen hip-juttu Tukkiksessa nyt ja halusin maistaa sitä. Mutta! Paikasta johon olin jo etukäteen Suomesta tehnyt meille reservaatiot, oli vegeversio loppu. Toisessa Ramen-ravintolassa sain tilattua kyseistä soppaa tofulla, mutta se oli niin suolaista että tuntui kun olisi vedellyt pelkkää soijakastiketta, jossa on lisukkeita. Hyi! En kyllä viisastunut Ramen-asiassa. En vaan voi uskoa, et mikään noin paha vois olla hip!


Ny Delin vessaportaat. Ny Deli oli ihana paikka Söderissä, jossa oli iso luomukauppa ja vilkas ravintola yhdistettynä. Just jotain tommosta ehkä luomu-lähiruokaskene kaipaisi. Ei yksinäisiä puoteja jonne ei edes sisälle uskalla astua, vaan elämää ja palveluja. Tai en tiijä.

 

Vanhan kaupungin ja keskustan sillan kupeessa oli lintujen syöttöpaikka ja kymmenittäin joutsenia! Ooh. En ollut koskaan nähnyt niitä noin läheltä. Aika tuittupäistä väkeä ja ne oli hauskoja kun ne heilutteni tuuheita pyrstöjään ja esitteli siipiään.


Yksi missio oli käydä Urban outfittersillä. Siellä oli palatsisovituskoppi! Nää housut ei lähtenyt matkaan, ne oli jotenkin liian kevyttä kangasta ja minusta semmoiset ei oikein istu eikä laskeudu kauniisti.


Siel oli kisumukei, päät oli onttoi et niihin saa laitettua teepussin! Melkein harmittaa etten ottanut tällaistakaan..


Kivoin kahvila jossa kävin oli Gildas Ny torgetilla (onko se nyt sitten Södermalmin osa)! Tukholmassa lemmikit ovat kaiketi tervetulleita aika moneen paikkaan :- ) Huomaatko kaksi koirakaveria?

Gildan sisustus oli kuin Wes Andersonin elokuvasta

 Lainasin kuvaa täältä, kun omista ei tullut hyviä.


Ny torgetin Stadsmission-kirpparilta, joka on niinkuin Suomen Pelastusarmeija. Tää on englantilaista uusretrotuotantoo merkiltä Pop ja tästä tuli mun oma.


Södermalmin yksi kivoimpia puolia on sinne tänne ripotellut (tai paremminkin jääneet) punaiset puutalorykelmät.

Andreas & Ai Ramen.

Ja sitten Andreas. Ihana Andreas!


Tinderissä tavattiin illalla ja nähtiin seuraavana aamupäivänä. Toi Gilda's rum oli Andreaksen kantakahvila, kuin söpöä! ^_^ Päivällä juteltiin vaan A:n lounastauon ajan, uudestaan illalla kun se tuli meiän hotellin käytäville seikkailemaan ja siemailemaan teetä aulaan tuntikausiksi. Hurjaa miten nopeasti voi tutustua yhden päivän aikana! Ehkä asiaan vaikuttaa se, että tietää ajan olevan rajallinen. Ei säästele. (Ihan ku minä joskus säästelisin! Hah! Mikä vitsi..)

Nämä kukat oli musta tosi aavemaisia. Ne oli vaan jätetty kirkon pihaan kylmettymään ja kuolemaan. Ei sentään hautajais-, vaan häkukkia!

Koko matkan hauskoin juttu oli ehkä viimeisen illan retki Söderin kallionharjoilla, katedraaleilla ja kujilla med Andreas. Tuntui melkein keväältä ja seikkailulta. Hyvin romanttiseltakin, vaikka me ei edes pussattu tai mitään.

Fotografiskasta Monika MacDonaldin nättelystä. 

Päädyn Tukholmaan jostain syystä aina talviaikaan. Ensi kerralla tahdon sinne kesällä. Puistoihin, kujille, katukahvioihin, rannoille.

Tässä joitain suunnitelmia jotka vaikuttivat kivoilta, mutta eivät totetutuneet:

- Saker och Ting second hand (Tonne pitää kai soittaa etukäteen, et putiikki on auki!)
- Candyland galleria
- Magasin III
- Färgfabriken
- Dansmuseum



 Ps. Haikeahymyinen laivaantulokuva, jonka äiti oli menny ostamaan.

lauantai 5. maaliskuuta 2016

proteiinisuklaakakku

Oon keksiny oman reseptin! Se on iha mun näköne eli hyvin yksinkertainen xD Ja seon terveellinen ja maukas myös. Täydellistä, eikö?

Pohja
pari desiä esim. manteleita
kolme taatelia

Väliin
1 banaani viipaleina

Rahka
500g rasvatonta maitorahkaa
n. 12 tuoretaatelia
1 dl kookoshiutaleita
3-5 rkl oikeeta kaakaojauhetta
Vegegel-pussi
(vaniljajauhetta)

Päälle
kookoshiutaleita
manteleita



Manteleita voi hieman liottaa ennen kuin ne blendataan taateleiden kanssa.
Rahkan olen puristellut tasaiseksi käsin ja siihen lisätään sitten ohjeiden mukaan valmistettu vegegel. Seos on sen verran kiinteää että pysyy kasassa varmaan ilman kakkuvuokaakin, mutta itse käytin sellaista. Sitten kerrokset vaan kasataan päälekkäin. Kaakaon määrää en laskenut, että oman maun mukaan. Tosin jos kakkua pitää yön yli jääkaapissa, maut vahvistuvat. Tätä kakkua voi syödä hyvällä omatunnolla vaikka treenin päätteeksi :- )

perjantai 4. maaliskuuta 2016

kaikki hyvin - lopputyönäyttely

Tässä kuvareportaasia Tamkin valmistuvien kuvataireilijoiden lopputyönäyttleyn avajaisista. Mun ystävä (se luokkakamu keneen oikeest tutustuin) asuu kaukana ja hää pyys tekeen tällasen. Ni tein sit. Lisäilen ehkä tarkempia teostietoja myöhemmin, kun palaan Tukkiksesta. Muutamasta teoksesta ei tullu otettuu kuvia, et vähän vajaa raportti. Mut täytyy vie kattoo. Nyt on aika nukkua.


Hämyne kryy


Veistoksii joihin oli projisoitu animaatioita alá Sakari Larjo.



Lastenvaatteista tehty veistos.



Nois veneis oli oikeita ihmishampaita. Ja niit oli sikana!




Jerkerin soitettava veistos ja Sakarin iskä.



Sofin animaatioinstallaatio.


Näis oli vanhuksia kuvattuna vyötäröstä alespäin ja telkkareiden eessä oli kukkia ja hautakynttiöi yms.


Mun rändöm näyttelyn kiertelykamu joka tarttus matkaan!


Tässä kohtaa siirrytään Emilistä Mältinrantaan.

☆彡


Weckmanin Sannin 'kudelmamaalaus' teos!


Ankun seinä!


Ankun kirjoja!




Tuntu hyvältä käyä nyt ku koulut on jo käyty, osasi enemmän vain nauttia!

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

tampereen kivoin kahvila

Runo on mun lempikahvila Tampereella, mennen tullen. Siinä yhdistyy ihanasti suurten ikkunoiden tuoma avaruuden tuntu ja pesäkolomaisuus, kunhan kipuaa parvelle.


Mun kahvitteluseura unohti tulla paikalle, joten pidin omaa kivaa kuvailemalla Runon yksityiskohtia (esim. kattoa) ja itteäni.


Mun sydämessä on erityinen paikka rappioromantiikalle. Romantiikasta puheenollen, Runon parvi on mun mielestä paras paikka ensitreffeille.. Lempeä huokuvan miljöön lisäksi etuna on, että voi tehdä vaikutuksen vaikka lausumalla otteita runokirjoista phih!


 Mun rakas pupukoru, jos se häveis tulis itku ja poru!

 Nämä rappuset!
 


Tein huomion että tämä lattemukillinen, jota en ole pitänyt ennen kummoisen kokoisena, osottautui suureksi saaviksi yksinään juotuna.


Törmäsin myöhemmin kirpparilla ihanaan Verna-neitoseen. Hänellä on perjantaina avajaiset 931:ssä täällä Tampereella, klo 20.00. Noitamainen teema kuulemma ja fanitan Vernan tyyliä = gotta be perfect.


Mentiin yhdessä galleria Kapriisin uuden näyttelyn avajaisiin. Tässä työ yläkerrassa olevasta Vesa Toukomaan näyttelystä. 'Tuntuuko nylkeminen joskus vaikealta?' 'Kyllä.' Mahtavia töitä, mehevää mustaa huumoria. Suositus siis ^_^