Runo on mun lempikahvila Tampereella, mennen tullen. Siinä yhdistyy ihanasti suurten ikkunoiden tuoma avaruuden tuntu ja pesäkolomaisuus, kunhan kipuaa parvelle.
Mun kahvitteluseura unohti tulla paikalle, joten pidin omaa kivaa kuvailemalla Runon yksityiskohtia (esim. kattoa) ja itteäni.
Mun sydämessä on erityinen paikka rappioromantiikalle. Romantiikasta puheenollen, Runon parvi on mun mielestä paras paikka ensitreffeille.. Lempeä huokuvan miljöön lisäksi etuna on, että voi tehdä vaikutuksen vaikka lausumalla otteita runokirjoista phih!
Mun rakas pupukoru, jos se häveis tulis itku ja poru!
Nämä rappuset!
Tein huomion että tämä lattemukillinen, jota en ole pitänyt ennen kummoisen kokoisena, osottautui suureksi saaviksi yksinään juotuna.
Törmäsin myöhemmin kirpparilla ihanaan Verna-neitoseen. Hänellä on perjantaina avajaiset 931:ssä täällä Tampereella, klo 20.00. Noitamainen teema kuulemma ja fanitan Vernan tyyliä = gotta be perfect.
Mentiin yhdessä galleria Kapriisin uuden näyttelyn avajaisiin. Tässä työ yläkerrassa olevasta Vesa Toukomaan näyttelystä. 'Tuntuuko nylkeminen joskus vaikealta?' 'Kyllä.' Mahtavia töitä, mehevää mustaa huumoria. Suositus siis ^_^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti