Ruohonjuuresta raakapötkylää ja -vanukasta, sekä kookosvettä |
Arboretum oli vasta pieni alku siitä kukoistuksesta johon se kurkottaa loppukeväästä, mutta suuret ja vanhat lehtipuut, kaarisillat, järvenranta ja kartano riittivät tunnelmointiin. Pohdimme huolellisesti sopivinta laskeutumiskohtaa ja päädyimme laiturin viereen, koska rannassa käy vieno tuuli ja minä halusin uimaan.
Tiina toi mukanaan värityskirjoja joista meikäläinenkin innostui. Ne marketin zenväritykskirjat tuntuu olevan tekaistuja kiireessä buumia varten. Tässä oli ideaa, monipuolisuutta ja kirja oli paksu kuin raamattu. Vaateraamattu! Värityskirja oli siis täynnä hienoja kenkiä mekkoja sormuksia jne.
Myös piirtäjän tyyli miellytti ^_^
Tärkein juttu eli Tiina ystäväsein, entinen kämppyseni. Oonko jo maininnut että suunnilleen kaikki mun Tampereen kaverit (lukuuottamatta Kahvilakerhon väkeä) on nykyisiä tai entisiä kämppisiä? Mutta seon ihanaa. Yhdessä asuessa tutustuu niin luontevasti.
Miten olikaan hyvä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti